Syitä ACTAn hylkäämiseksi
Lataa tulostettava PDF suomeksi: yksittäisinä sivuina tai vihkoseksi ladottuna. Saatavissa myös muilla kielillä.
- Demokraattisen uskottavuuden puute
- ACTA on 39 maan salassa neuvoteltu sopimus, joka ohittaa kansainväliset järjestöt ja demokraattiset prosessit. [lue lisää]
- Uhat sananvapaudelle ja kulttuurin saatavuudelle
- Oikeudenomistajien taloudelliset edut asetetaan sananvapauden, yksityisyyden ja muiden perusoikeuksien edelle. Orpoteosten käyttö hankaloitunee. [lue lisää]
- Yksityisyys vaarassa
- ACTA pakottaa Internet-operaattorit valvomaan verkkoliikennettään ja ilmiantamaan tekijänoikeusrikkomuksista epäiltyjen henkilötiedot oikeudenomistajille. Epäiltyjen nettiliikennettä aletaan mahdollisesti selvittää entistä tunkeilevammin keinoin. [lue lisää]
- Kapuloita keksintöjen rattaisiin
- Suurten rahallisten korvausten ja rikosoikeudellisten rangaistusten pelko voi lamaannuttaa motivaatiota uusiin digitaalisiin ja muihin teollisiin aloitteisiin. [lue lisää]
- Kaupan esteitä
- Yhdysvallat on jo tehnyt selväksi pitävänsä ACTAa ei-sitovana "yhteisymmärryksenä". Tämä voi antaa Yhdysvalloille enemmän joustavuutta, joka puolestaan merkitsee kilpailuetua EU:hun verrattuna. Tariffien ulkopuolisia kaupan esteitä, kuten epämuodollisia, lakeihin perustumattomia järjestelyjä palveluntarjoajien kanssa voidaan toteuttaa helposti. [lue lisää]
- Lailliset epäselvyydet
- ACTAn sanamuotojen valinta jättää epäselväksi, mikä on laillista ja mikä ei. ACTA ei täytä Internetin avoimuutta koskevia eurooppalaisia normeja. [lue lisää]
- Mitä tapahtuu jos ACTA hylätään
- Tekijänoikeusjärjestelmän uudistaminen on mahdollista. [lue lisää]
Demokraattisen uskottavuuden puute
ACTAa ei ole käsitelty vakiintuneilla monenkeskisillä foorumeilla, kuten WIPO:ssa ja WTO:ssa, joiden toiminta pohjautuu demokraattisiin periaatteisiin ja avoimuuteen ja joilla on selkeät, taatut menettelytavat.
ACTA-neuvottelut käytiin suljettujen ovien takana. Suurin osa kehittyvistä maista jätettiin ulkopuolelle, eikä kansanvallan toteutumista ole voitu valvoa YK:n, EU:n tai kansallisellakaan tasolla.
ACTAssa halutaan luoda läpinäkymättömällä prosessilla uusi instituutio, "ACTA-komitea", määrittämättä takeita tai vaatimuksia sille, että tämä uusi elin toimisi avoimella, läpinäkyvällä ja julkisen tarkastelun mahdollistavalla tavalla.
"ACTA-komitea", jota ei ole valittu demokraattisesti, tulee määräämään sopimuksen toteuttamisesta ja tulkinnasta. Komitea pystyy jopa ehdottamaan muutoksia sopimukseen sen käyttöönoton jälkeen ilman minkäänlaista julkista vastuuta.
Tähän päivään mennessä yksikään ACTAssa mukana oleva taho ei ole tarjonnut julkista pääsyä neuvotteludokumentteihin. Tämä olisi välttämätöntä, jotka ovat tarpeellisia, jotta voitaisiin tulkita tekstin useat moniselitteiset ja epäselvät kohdat.
Komissio ei suorittanut erityistä ACTAn vaikutusten arviointia, vaan käytti uudelleen vanhoja arvioita, jotka oli tuotettu teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanodirektiivejä (I ja II) varten. Perusoikeusvaikutusten arviointia ei tehty, varsinkaan suhteessa kolmansiin maihin, joissa usein ei ole samoja yksityisyyden, sananvapauden ja laillisuusperiaatteen suojarakenteita kuin EU:ssa. [alkuun]
Uhat sananvapaudelle ja kulttuurin saatavuudelle
Oikeudenomistajien taloudelliset edut asetetaan sananvapauden, yksityisyyden, ja muiden perusoikeuksien edelle.
ACTA antaisi sananvapauden sääntelyn yksityisten yritysten käsiin, sillä se velvoittaa kolmannet osapuolet valvomaan verkon sisältöä. Tällaisia osapuolia olisivat mm. Internetin sisällönvälittäjät, joilla ei ole eväitä säännellä viestintää verkossa.
ACTA saattaisi estää yhteiskunnan kulttuuriperinnön hyödyntämistä, sillä se koventaa rangaistuksia ja rikosvastuun riskiä sellaisten teosten käyttämisestä, joiden omistajia tai tekijänoikeuden haltijoita on vaikea tai mahdoton tunnistaa tai löytää (niin sanotut "orpoteokset").
Sopimuksen lopullinen sanamuoto on epäselvä ja sisältää riskin tulla tulkituksi tavoilla, jotka kriminalisoisivat suuren joukon kansalaisten vähäpätöisiä rikkomuksia. Sopimuksen tulkintaa selvennetään aikaisintaan ratifioinnin jälkeen. [alkuun]
Yksityisyys vaarassa
ACTA pakottaa Internet-operaattorit valvomaan verkkoliikennettään ja ilmiantamaan tekijänoikeusrikkomuksista epäiltyjen henkilötiedot oikeudenomistajille. Jo nytkin Euroopassa lakimiehet ja väitetyt tekijänoikeuden omistajat käyttävät pelottelutaktiikkaa vaatien syyttömiltä käyttäjiltä suuria summia "sovittelumaksua", jotta vältettäisiin oikeudenkäynti. Tällaista käytäntöä EU:n ei pitäisi levittää muualle maailmaan, vaan päinvastoin hillitä.
Vastuuvelvollisuuden lisääminen loisi Internet-palveluntarjoajille vääränlaisen kannustimen valvoa välittämänsä viestiliikenteen sisältöä. Niiden myös kannattaisi alkaa selvittää tekijänoikeusrikkomuksista epäiltyjen henkilöllisyyttä entistä tunkeilevammin keinoin. Esimerkiksi ns. "pakettien sisällön tutkiminen" ("deep packet inspection") -menettelyllä voidaan seurata viestintää laajamittaisesti. Tämä mahdollistaa karkeat yksityisyyden suojan loukkaukset. [alkuun]
Kapuloita keksintöjen rattaisiin
ACTAlla voisi olla hyytävä pelotevaikutus innovaatioon. Esimerkiksi tietokoneohjelmistojen kehitys usein tapahtuu juridisesti "harmaalla alueella", ja immateriaalioikeuksia saatetaan rikkoa vahingossakin. Suurten rahallisten korvausten ja rikosoikeudellisten rangaistusten pelko voi lamaannuttaa motivaatota uusiin digitaalisiin ja muihin teollisiin aloitteisiin.
Kovemmat sakot voivat toimia yritystoiminnan esteinä uusille yrityksille, joilla ei ole varaa oikeustoimiin.
ACTA voisi rajoittaa vapaata kilpailua. Jos Internetin palveluntarjoajille sälytetään vastuu viestien sisällöstä, pienemmillä yrityksillä ei ole voimavaroja täyttää valvontavelvoitteita, jolloin suuremmat yritykset saavat merkittävän kilpailuedun. [alkuun]
Kaupan esteitä
Vaikka EU päättäisikin pitää ACTAa laillisesti sitovana sopimuksena, Yhdysvallat on jo tehnyt selväksi pitävänsä ACTAa ei-sitovana "yhteisymmärryksenä". Tämä ero voi luoda laillisia epäselvyysongelmia ACTAn asemasta ja antaa Yhdysvalloille enemmän joustavuutta, joka puolestaan merkitsee kilpailuetua EU:hun verrattuna.
ACTA sisältää ehdotuksia, jotka vaikuttavat yksityisyydensuojaan ja sananvapauteen. Nämä ACTAn elementit ovat pahoja Euroopassakin, ja vielä valtavasti vaarallisempia sellaisissa maissa, joissa ei ole lainsäädäntöä perusoikeuksista.
ACTA luo epäreiluja esteitä kansainväliselle kaupalle. Kuten Kiinan kohdalla on jo todettu, tariffien ulkopuolisia kaupan esteitä, kuten epämuodollisia, lakeihin perustumattomia järjestelyjä palveluntarjoajien kanssa voidaan toteuttaa helposti. [alkuun]
Lailliset epäselvyydet
ACTAn sanamuotojen valinta jättää epäselväksi, mikä on laillista ja mikä ei.
ACTA ei noudata kansainvälisen lain standardeja, vaan määrittää nykyistä (esim. TRIPSiä) tiukempia valvontastandardeja, mutta vain epämääräisiä ja täytäntöönpanokelvottomia suojatoimenpiteitä perusoikeuksien turvaamiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi.
ACTA ei täytä Internetin avoimuutta koskevia eurooppalaisia normeja, jotka Euroopan neuvoston ministerikomitea on linjannut näin: "Jäsenvaltioiden tulee varmistaa kansainvälisten ihmisoikeuksien ja kansainvälisen lain periaatteiden mukaisesti, ettei niiden toimilla ole valtioiden rajoilla haitallisia vaikutuksia Internetin käytölle ja saavutettavuudelle." (Ministerikomitean suositus CM/Rec(2011)8 jäsenvaltioille Internetin yleismaailmallisuuden, eheyden ja avoimuuden suojelusta ja edistämisestä, hyväksytty 21.9.2011.) [alkuun]
Mitä tapahtuu, jos ACTA hylätään?
Tekijänoikeusjärjestelmän uudistaminen on mahdollista. ACTAN hyväksyminen tarkoittaisi 15 vuoden painostustoimien hakkaamista nyt kiveen, jotta saadaan estettyä kipeästi kaivattu tekijänoikeusjärjestelmän uudistaminen, joka parantaisi taiteilijoiden ja yleisön asemaa ja laillistaisi ei-kaupallisen kulttuurin jakamisen. [alkuun]